Sanoja, osa 1: Älä jännitä, jätä viesti!

Sanoja-sarjan ensimmäisessä osassa Aaltoliikkeen aikakone vie sinut yhdeksänkymmentäluvun alkuun - aikaan, jolloin kännykät eivät olleet taskujen vakiotäytettä, ihmiset eivät "koko ajan" tavoitettavissa - ja puhelinvastaajat olivat kunniapaikalla monissa kodeissa.


ÄLÄ JÄNNITÄ, JÄTÄ VIESTI!

Nostat kuulokkeen korvalle, valitset numeron ja odotat hetken. Puhelinvastaajan iloinen naisääni kertoo: "Soitit Jaanan ja Pertin ihanaan kotiin. Juuri nyt emme voi seurustella kanssasi. Mutta ollaan yhteydessä - ja siihen asti heilutellaan vaikkapa häntiä. Hei!" Hymy leviää kasvoillesi, ja epäusko - onko tällaisiakin puhelinvastaajan tervehdyksiä olemassa?

Tylsän vakiotervehdyksen jaksaa vain harva kuunnella loppuun: "Tämä on Niemisen puhelin­vastaaja. En ole juuri nyt kotona. Äänimerkin jälkeen voit jättää viestin." Sinulle siis kerrotaan persoonattomasti, että soitit vastaajaan (niin kuin et sitä muuten huomaisi), että ei olla paikalla (niin kuin et sitä muuten huomaisi) ja että voit jättää viestin (niin kuin et sitä muuten huomaisi).

Lyhyeen saattaa katketa myös tämän viestin kuuntelu, ellei satu tietämään Jarmoa todelliseksi irvileuaksi: "Olet soittanut Jarmon maksulliseen vastaajapalveluun, hinta vain ja ainoastaan 11 markkaa 99 penniä plus ppm...". Tampereella asuva puhelinvastaajan omistaja on kääntänyt rahavirran toisinpäin: "Onneksi olkoon! Valitsemasi numero on voittanut sinulle pääpalkinnon. Lunastaaksesi rahat soita myöhemmin uudestaan...".

Monet keventävät tervehdystään nimeämällä asioita uudestaan. Puhelinvastaajasta tulee höpöttäjä, kotikuuntelija tai Riitan sihteeri, äänimerkistä piippi tai äännähdys ja käsipuhelimesta käpäläpuhelin. Sillä välin kun suurin osa ihmisistä ei ole "juuri nyt tavattavissa", löytyvät muut mistä milloinkin: "mä viiletän tuolla maailmalla", "en ole tässä, vaan ties missä" tai "ollaan luultavasti ulkona tai sitten muuten vaan pihalla".

Jotkut ovat nopeita: "Hei, tässä Ulla, jätä viestisi.", toiset tosi nopeita: "Timppa, moro!". Vikkelä mies on uimari Antti Kasviokin, jonka vastaaja kehottaa lakonisesti: "Älä jännitä, jätä viesti!"

Pitkän puhelinvastaajatervehdyksen klassikoihin kuuluu taitelija M. A. Nummisen tervehdys, joka aikoinaan informoi soittajaa kuudella kielellä - suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, esperantoksi ja venäjäksi! "Monet soittivat minulle vain kuullakseen puhelinvastaaja­ni. Jos satuin itse vastaamaan, olivat soittajat kovasti pettyneitä.", muistelee Numminen, Suomen ensimmäisiä puhelinvastaajan käyttäjiä muuten.

Matkatkaamme lopuksi puhelinlankoja pitkin ison meren taakse, jossa Nummisen kollega Bruce Springsteen esittää vastaajassaan ehkä rajumman rockin kuin mitä on päätynyt yhdellekään hänen levyistään: "Ain't nobody home/ to come to the telephone/ I don't know when I'm coming back/ if you've got something to say you better spit it out now" (ei oo ketään kotona/ vastaamassa puhelimeen/ enkä tiedä milloin tuun/ jos sulla on jotain sanottavaa, kakista se ulos nyt).

(1990-luku)

Photo: Sami Feiring, Location: Alppiharju, Helsinki, Finland.